Soitto neuvolaan ja psykiatriselle sairaanhoitajalle
Soitin jokusen aikaa sitten neuvolaan ja psykiatriselle sairaanhoitajalle pojan päiväunien jälkeisistä kauhukohtauksista ja peloista. Haluaisimme Lassin kanssa löytää keinoja kauhukohtauksista eroon pääsemiseen.
Kauhukohtauksia saattaa tulla iltapäivisin päiväunien jälkeen. Lassi on keksinyt, että antamalla taskulampun pojan käteen kauhukohtaus menee ohi, kun saa mielenkiintoista tutkailtavaa. Ennen tätä lohdutin, silitin, puhuin rauhoittavalla äänellä ja pidin sylissä, jotta poika tiesi minun olevan läsnä. Kauhukohtaus saattaa kestää pisimmillään 45 minuuttia. Kohtauksen aikana poikaan ei saa katsekontaktia. Hän haluaa syliin. Sylissä ollessaan haluaa pois sylistä. Jos lasken lattialle, poika haluaa takaisin syliin. Silmät ovat kohtauksen aikana auki. Poika taivuttaa vartaloaan eikä pysy paikallaan. Ajankohdan yhdistän siihen, kun kotona äijä lähti iltapäivällä yleensä töihin. Silloin ihanapoika sai touhuta vapaammin, kun ei äijä ollut kieltämässä kaikkea.
Kerran katsoessamme televisiota vaihdoin kanavaa katsoakseni mitä muuta ohjelmaa tulee. Yhdellä kanavalla oli menossa elokuva, jossa oli juuri menossa tappelukohtaus. Vaihdoin kanavan heti. Poika ehti kuitenkin huomata sen kohdan. Hän katsoi televisiota järkyttyneenä, alkoi itkeä ja tuli luokseni turvaan. Voi pientä lastani.. On joutunut näkemään äijän käyvän päälleni monesti. Selitin pojalle sen olleen keksittyä eikä oikeaa tappelua. Sanoin myös ettei meidän tarvitse katsoa sellaista. Poika onneksi rauhoittui nopeasti.
Soitettuani neuvolaan kauhukohtauksista neuvolatäti oli hyvin "ymmärtäväinen" ja antoi numeron psykiariselle sairaanhoitajalle.
Psykiatrinen sairaanhoitaja kysyi minulta puhelun aikana, että onko tämä huoltajuuskiista vai onko äijä väkivaltainen. Minua alkoi kovasti ahdistaa, kun tuli sellainen olo ettei minua uskota. Soiton tarkoitus oli kuitenkin saada apua lapselle, joka saa isänsä takia kauhukohtauksia. Hän otti myös työparikseen perhetyöntekijän. Minusta tuntuu, että minua pidetään huonona äitinä. Olinhan jo äijän takia perhekuntoutuksessa, koska äijä oli väittänyt etten pärjää kahdestaan pojan kanssa. Ei minulla ole tarvetta perhetyöntekijälle vaan keinoille, joilla saataisiin nuo kauhukohtaukset loppumaan.

Kommentit
Lähetä kommentti