Elämää lähdön jälkeen
Kirjoittaminen jäi, kun ei ollut voimia kirjoittaa. Viimeinen kuukausi oli yhtä tuskaa. Olin päättänyt päivän, koska lähden. Nyt olemme olleet yli kuukauden ihanapojan kanssa poissa väkivaltaisen äijän luota. Lähdettyämme turvakotiin ihanapojan kanssa ihanapoika alkoi itkeä, jos laskin hänet sylistäni tai menin hetkeksi pois hänen silmistään. Ihanapoika itki joka kerta, kun tuli työntekijä. Ihanapojalla oli myös kovaa itkua klo 16 aikoihin. Se on aika, jolloin kotona sai olla oma itsensä, kun äijä lähti töihin. Ihanapoika itkun aikana ei viihtynyt sylissä mutta jos laskin pojan pois sylistäni sekään ei ollut hyvä. Se oli tunteiden purkamista kaikesta siitä pahasta mitä olemme kokeneet. Äijän äiti soitti minulle uhkailusoiton. Se tuntui todella pahalta ja se sai aikaan kamalan olon. Lähdin heti kertomaan puhelusta työntekijälle. Se rauhoitti mieltä hieman. Äijä ei ollut muka tehnyt mitään meille. Ihanapoika oli todella kiinni minussa mutta alkoi päivien kuluessa rohkaistua päivä päivält...