Raskaus
Äijä kehoitti tekemään raskaustestin elokuun alussa 2015, kun kuukautisia ei ollut ollut pariin kuukauteen. Joskus saattoi jäädä välistäkin ettei tullut. Tein positiivisen raskaustestin 2. elokuuta. Olin niin innoissani asiasta, että soitin heti äidilleni. Olen aina pitänyt lapsista ja olin onneni kukkuloilla, kun sain tietää odottavani. En kertonut äijälle heti siinä hetkessä. En muista oliko äijä nukkumassa vai töissä. Kun sitten kerroin äijälle raskaudesta. Hän alkoi puhua abortista.
Äijä alkoi painostaa minua tekemään abortin. Olin häntä kehottanut käyttämään kortsua, jos ei halua minun tulevan raskaaksi. Hän ei siitä huolimatta sitä suostunut käyttämään. Hän sanoi, että minä teen abortin, jos tulen raskaaksi.
Äijä alkoi sanoa, että minä yritän pakottaa hänet isäksi. Minä olisin halunnut nauttia raskaana olemisesta. Äijä oli vihainen, kun en kertonut hänelle ensimmäisenä. Koko raskauden ajan äijä puhui abortista. Syksyllä 2015 äijä istui jo autossa ja oli lähdössä pois elämästäni. Nyt mietin, että olisipa lähtenyt vaan. Olisin säästynyt kaikelta pahalta. Äijä päätti kuitenkin jäädä.
Äijälle raskaus oli suuri shokki eikä tottunut millään ajatukseen. Raskausmasuni ällötti häntä eikä hän halunnut tunnustella vauvan liikkeitä. Hän ei myöskään halunnut hellyyttä kanssani.
Meillä oli muuttojakin raskauden aikana eikä äijä käsittänyt etten voi nostella painavia tavaroita ettei vauva mene kesken. Olisi halunnut tehdä muuton kahdestaan. Hän suuttui, kun pyysin muuttoon apua.
Loppuraskaudesta äijä toivoi ettei vauva syntyisi vielä. Synnärillä ollessani äijä lähetti minulle viestin, jossa hän harmitteli sitä, kun ei voi nukkua kun pitää tulla katsomaan se vahinkolaukaus. Hirveä sana. En tykkää siitä yhtään. Synnärillä ollessani äijä ei viemisen jälkeen käynyt katsomassa ennen kuin muutama tunti ennen h-hetkeä tuli synnärille. Hätäsektioon jouduttuani äijä pelkäsi, että minä kuolen ja hän jää ihanapojan kanssa kahden. Hän sanoi ettei olisi pärjännyt ihanapojan kanssa yksin. Ihanapojan synnyttyä äijä oli myöhään iltaan asti mutta muina päivinä ei käynyt. Väitti saaneensa flunssan. Ei välittänyt siis ihanapojasta eikä minustakaan. Minä taas olin ihan haltioissani pienestä ihanapojasta. <3
Äijä alkoi painostaa minua tekemään abortin. Olin häntä kehottanut käyttämään kortsua, jos ei halua minun tulevan raskaaksi. Hän ei siitä huolimatta sitä suostunut käyttämään. Hän sanoi, että minä teen abortin, jos tulen raskaaksi.
Äijä alkoi sanoa, että minä yritän pakottaa hänet isäksi. Minä olisin halunnut nauttia raskaana olemisesta. Äijä oli vihainen, kun en kertonut hänelle ensimmäisenä. Koko raskauden ajan äijä puhui abortista. Syksyllä 2015 äijä istui jo autossa ja oli lähdössä pois elämästäni. Nyt mietin, että olisipa lähtenyt vaan. Olisin säästynyt kaikelta pahalta. Äijä päätti kuitenkin jäädä.
Äijälle raskaus oli suuri shokki eikä tottunut millään ajatukseen. Raskausmasuni ällötti häntä eikä hän halunnut tunnustella vauvan liikkeitä. Hän ei myöskään halunnut hellyyttä kanssani.
Meillä oli muuttojakin raskauden aikana eikä äijä käsittänyt etten voi nostella painavia tavaroita ettei vauva mene kesken. Olisi halunnut tehdä muuton kahdestaan. Hän suuttui, kun pyysin muuttoon apua.
Loppuraskaudesta äijä toivoi ettei vauva syntyisi vielä. Synnärillä ollessani äijä lähetti minulle viestin, jossa hän harmitteli sitä, kun ei voi nukkua kun pitää tulla katsomaan se vahinkolaukaus. Hirveä sana. En tykkää siitä yhtään. Synnärillä ollessani äijä ei viemisen jälkeen käynyt katsomassa ennen kuin muutama tunti ennen h-hetkeä tuli synnärille. Hätäsektioon jouduttuani äijä pelkäsi, että minä kuolen ja hän jää ihanapojan kanssa kahden. Hän sanoi ettei olisi pärjännyt ihanapojan kanssa yksin. Ihanapojan synnyttyä äijä oli myöhään iltaan asti mutta muina päivinä ei käynyt. Väitti saaneensa flunssan. Ei välittänyt siis ihanapojasta eikä minustakaan. Minä taas olin ihan haltioissani pienestä ihanapojasta. <3
Kommentit
Lähetä kommentti